Oheisen tarinan on kirjoittanut taivalkoskelainen 4h-neuvoja Raija Karjalainen työmatkallaan Kiestingissä syyskuun alkupuolella.

Teet juotuamme siirrymme pihalle, jossa nokkoset ja perunat kasvavat vierekkäin. Autotallin rakentaminen oli aloitettu, koska Lada täytyi saada suojaan, sillä varkaudet ja ilkivalta ovat venäjällä aina läsnä.

 Oma automme ajettiin ahtaaseen pihaan portin sisäpuolelle ja varkaiden varalta auto täytyi tyhjentää kokonaan yön ajaksi. Lasinen kasvihuone oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta siellä kasvoi kesäkukkasia. kasvihuoneessa ei ollut syötävää. Autotallia varten oli kerätty  ympäristöstä kaikki joutavat laudan pätkät, aitojen ulkopuolisilla alueilla ei ylimääräisiä romuja ollutkaan. Kaikki hyödynettiin mitä löydettiin. Omakotitalot olivat lauta-aitojen ympäröimiä, maalaamattomia lähes kaikki. Vastamaalattu valkoinen talo olikin ihme siinä kylässä. Rivitalotyyppiset mosaiikki pintaiset talot oli tuotu paikalle osina.

Kiestingin kylästä osa on Tuoppajärven rannalla. sodassa hävitetty kylä on rakennettu uudeleen tämän ison järven rantaan. harmaat saunat kyyhöttivät rannalla, veneet nurin käännettynä. Vaikka kalaa järvestä saisi ruuan jatkoksi, ei kalastajia näkynyt. Järvellä näkyi vain yksi vene. Perunaa kaivattiin Kiestingissä, muita vihanneksia ei näkynyt. Siementen puute on kova, niitä on vaikea saada.

Lehmiä ja vasikoita, koiria ja kissoja kulki irrallaan kylän teillä etsimässä ruokaansa. Eläimet mahtuivat harvojen autojen sekaan mainiosti. Ihmisillä näkyi olevan aikaa käveleskellä, kiire oli Venäjällä tuntematon käsite. Venäjällä on työttömyyttä, vaikka naisten eläkeikää on laskettu 50 vuoteen ja miehillä 55. Suomen ja Karjalan kieli helähti usein vastaan Kiestingissä. Vanhat osasivat vielä Suomen kieltä, nuorilla oli koulussa valinnaisaineena Suomen kieli. Karjalankieltä oli joskus vaikea ymmärtää, koska siihen oli sekoittunut myös Venäjän kieltä.

Karjalankielen kirjaa odotetiin Kiestingin koulussa. Katoavaa perinnettä tulisi tallentaa, kielen siirtäminen nuorille olisi tehtävä nyt, ennen kuin on myöhäistä.

Kaikesta on kova puute

Kistingin kylässä oli joitakin kerrostaloja, laaja omakotitaloalue, sairaala, apteekki, koulut, ja kauppoja.

Rautakaupasta löytyi vedenkantoteline ja saviruukkuja, sokerisakset ja emalimukeja. Kirja kaupasta löytyi joitakin Suomen kielellä kirjoitettuja kirjoja, venäjänkielisten kirjojen lisäksi. Kyniä Kyniä tai papereita emme löytäneet mistään kaupasta. Ruokakaupasta löytyi säilykkeitä ja leipää. Vihanneksia, lihaa, kalaa tai juustoa ei löytynyt ollenkaan. Paikallisesta kolhoosista tuotiin maitoa tonkilla kauppaan. Ihmiset hakivat maidon kaupasta omilla astioillaan.

Kistinkiläisestä ruokapöydästä löytyi perunaa ja säilykelihaa, leipää, voita, sekä suolattuja sieniä, joita syötiin runsaasti perunoitten kerä. Juomana oli Venäjän tunnettu tee, sitä ei puuttunut matkamme aikana koskaan. Ruokavesi tuotiin Toppajärvestä kuormasta-autolla. Vesi jaetiin tonkkiin ja tynnyreihin, joita oli ripoteltu pitkin kylää sinne ja tänne. Kaivoja ei kiesingissä näkynyt.(26.9.1992/Paikallislehti)