Oheisen tarinan on kirjoittanut taivalkoskelainen 4h-neuvoja Raija Karjalainen työmatkallaan Kiestingissä syyskuun alkupuolella.

Teet juotuamme siirrymme pihalle, jossa nokkoset ja perunat kasvavat vierekkäin. Autotallin rakentaminen oli aloitettu, koska Lada täytyi saada suojaan, sillä varkaudet ja ilkivalta ovat venäjällä aina läsnä.

 Oma automme ajettiin ahtaaseen pihaan portin sisäpuolelle ja varkaiden varalta auto täytyi tyhjentää kokonaan yön ajaksi. Lasinen kasvihuone oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta siellä kasvoi kesäkukkasia. kasvihuoneessa ei ollut syötävää. Autotallia varten oli kerätty  ympäristöstä kaikki joutavat laudan pätkät, aitojen ulkopuolisilla alueilla ei ylimääräisiä romuja ollutkaan. Kaikki hyödynettiin mitä löydettiin. Omakotitalot olivat lauta-aitojen ympäröimiä, maalaamattomia lähes kaikki. Vastamaalattu valkoinen talo olikin ihme siinä kylässä. Rivitalotyyppiset mosaiikki pintaiset talot oli tuotu paikalle osina.

Kiestingin kylästä osa on Tuoppajärven rannalla. sodassa hävitetty kylä on rakennettu uudeleen tämän ison järven rantaan. harmaat saunat kyyhöttivät rannalla, veneet nurin käännettynä. Vaikka kalaa järvestä saisi ruuan jatkoksi, ei kalastajia näkynyt. Järvellä näkyi vain yksi vene. Perunaa kaivattiin Kiestingissä, muita vihanneksia ei näkynyt. Siementen puute on kova, niitä on vaikea saada.

Lehmiä ja vasikoita, koiria ja kissoja kulki irrallaan kylän teillä etsimässä ruokaansa. Eläimet mahtuivat harvojen autojen sekaan mainiosti. Ihmisillä näkyi olevan aikaa käveleskellä, kiire oli Venäjällä tuntematon käsite. Venäjällä on työttömyyttä, vaikka naisten eläkeikää on laskettu 50 vuoteen ja miehillä 55. Suomen ja Karjalan kieli helähti usein vastaan Kiestingissä. Vanhat osasivat vielä Suomen kieltä, nuorilla oli koulussa valinnaisaineena Suomen kieli. Karjalankieltä oli joskus vaikea ymmärtää, koska siihen oli sekoittunut myös Venäjän kieltä.

Karjalankielen kirjaa odotetiin Kiestingin koulussa. Katoavaa perinnettä tulisi tallentaa, kielen siirtäminen nuorille olisi tehtävä nyt, ennen kuin on myöhäistä.

Kaikesta on kova puute

Kistingin kylässä oli joitakin kerrostaloja, laaja omakotitaloalue, sairaala, apteekki, koulut, ja kauppoja.

Rautakaupasta löytyi vedenkantoteline ja saviruukkuja, sokerisakset ja emalimukeja. Kirja kaupasta löytyi joitakin Suomen kielellä kirjoitettuja kirjoja, venäjänkielisten kirjojen lisäksi. Kyniä Kyniä tai papereita emme löytäneet mistään kaupasta. Ruokakaupasta löytyi säilykkeitä ja leipää. Vihanneksia, lihaa, kalaa tai juustoa ei löytynyt ollenkaan. Paikallisesta kolhoosista tuotiin maitoa tonkilla kauppaan. Ihmiset hakivat maidon kaupasta omilla astioillaan.

Kistinkiläisestä ruokapöydästä löytyi perunaa ja säilykelihaa, leipää, voita, sekä suolattuja sieniä, joita syötiin runsaasti perunoitten kerä. Juomana oli Venäjän tunnettu tee, sitä ei puuttunut matkamme aikana koskaan. Ruokavesi tuotiin Toppajärvestä kuormasta-autolla. Vesi jaetiin tonkkiin ja tynnyreihin, joita oli ripoteltu pitkin kylää sinne ja tänne. Kaivoja ei kiesingissä näkynyt.(26.9.1992/Paikallislehti)  

 

Kuusamon ja Taivalkosken 4H-neuvojien. Outi Tervon ja Raija Karjalaisen pakettiauto oli pakattu maanantai aamuna täyteen monenlaista tavaraa, kun heidän matkansa kohti Kortesalmen rajanylityspaikkaa alkoi. Neuvojien autosta löytyi koko joukko erilaisia siemenpusseja, kerho ja askartelutarvikkeita. Vaatetta sekä aikakauslehtiä. Kuusamon ja Taivalkosken 4H-yhdistykset ovat keränneet tavarat ja ne viedään Pääjärvelle, Kiestinkiin ja Louheen.

Pääjärvelle ja Kiestinkiin on jo viime vuonna perustettu 4H-kerhot ja yhteistyö Taivalkosken sekä Kuusamon 4H-yhdistysten kanssa on lähtenyt käyntiin.

Karjalassakin entinen kolhoosilaitoksen perustuva maatalous on syrjäytymässä yksityisten tilojen tieltä. Mutta samalla on tullut puute erilaisten vihannesten kuten porkkanoiden, punajuurien, salaattien, retiisien, ja tillien siemenistä. Viljejijöiltä puutuu myös lannoitteita.

Yhteistyö Oulun 4H-piirin sekä Karjalan kanssa alkoi viime vuoden kesäkuussa. Sen jälkeen koillismaalaiset 4H-kerholaiset ovat tehneet neuvontakäyntejä rajan taa. Silloin perustettiin myös Pääjärven ja Kiestingin 4H-yhdistykset.(Koillissanomat 30.3.1993).

Taivalkoski ja Illuka tiivistävät suhteitaan

Taivalkosken kunta ja virolainen Illukan kunta tiivistävät suhteitaan. Kummastakin kunnasta on käynyt jo delekaatio toistensa luona kylässä ja nyt suunnitelmissa on jatkaa tutustumista. Virolaiset ovat parhaillaan vierailulla Taivalkoskella ja samassa yhteydessä allekirjoitettiin myös ystävyystoimintaa ensi vuoden osalta käsittelevä sopimus.

-Ystävuustoiminta käynnistyi kun viime vuoden keväällä Illukasta tuli delekaatio tutustumaan Taivalkoskeen. Vastaavasti me kävimme Illukassa syyskuussa, kertoo kunnanjohtaja Janne Kinnunen.

Taivalkoski ja Illuka ovat samantyyppisiä kuntia, luonnehtii Kinnunen. He ovat kinnostuneita vapaa-aika- ja nuorisotoiminnastamme sekä vanhustenhuollosta ja sosiaali- ja terveystoimesta.

-Ystävyyskuntatoiminnassa etenemme pienin askelin ja opettelemme tuntemaan toisiamme.

Nyt hyväksytty vuoden pituinen sopimus pitää sisällään edelleen vastavuoroisia vierailuja. Syksyllä Taivalkoskelta on jälleen lähdössä ryhmä Illukkaan.

-Mukana voisi olla myös matkailuyrittäjiä, suunnittelee Kinnunen.

Illuka on 1200 asukaan kunta. Pinta-alaltaan se on Viron mittasuhteissa suuri, 542 neliökilometriä.

-Asukastiheys on suurinpiirtein sama kuin Taivalkoskella, selvitää  Illukan valtuuston puheenjohtaja Paul Keskula.

Suuri osa aluetta on metsää, josta taas pääosa on luonnonsuojelualuetta. Kunnan alueella on poikkeuksellisesti Viroa ajatellen runsaasti järviä, noin heljäkymmentä.

Kunta sijatsee Itä-Virossa Venäjän rajanaapurina. Puolet asukkaista onkin venäläisiä. 

-Meillä on palavan kiven kaivoksia sekä hiekanottamoita. Kunnassa on myös yksi Viron kiinnostavimmista matkailukohteista. Ortodoksinen naisluostari, jossa vierailee noin 125000 kävijää vuosittain.

-Meillä on hyvät olosuhteet historian ja luonnonsuhteen. Eräs päämäärä onkin kehittää matkailua.

Illukalla on toinen ystävyyskunta Puolassa, Duszniki ja tavoiteena on saada kaikki yhdeksi perheeksi.

-Ensi kesänä järjestämme kansaenvälisen nuorisoleirin, jolle kutsumme kymmenen nuorta myös Taivalkoskelta ja Dusznikista. 

Samoin Taivalkosken Venäläinen ystävyyskunta Tsupa kytketään mukaan ystävyystoimintaan.

-Koillis-Suomen aluekeskuksella on ystävyysyhteistyötä Louhen piirin kanssa ja meillä Tsupan kanssa. Vieraat sieltä tulevat nyt myös Taivalkoskelle ja kuten Keskula sanoi, voimme saada aikaan yhden suuren perheen, jatkaa Kinnunen.(Koillissanomat 17.2008/Risto Pikkupeura).

--------------------------------------------------------------------------------------------------------